Dante Alighieri

Elomme keskimatkaan ehtineenä

samoilin synkkää metsää, koska olin

pois harhautunut tieltä oikealta.

(La Divina Commedia)

Dante Alighieri syntyi vuonna 1265 Firenzessä, joka ei vielä tuohon aikaan tunnettu ylväänä renessanssikaupunkina. Kuitenkin se oli vilkas kauppakaupunki, joka oli rikastunut erityisesti villa- ja silkkikutomoiden sekä lasiteollisuuden avulla. Niinpä firenzeläisten pankkiirien sanotaan lainanneen koko Euroopalle. Niin Englannin kuin Ranskan kuninkaat kuin jopa itse paavikin turvautuivat rahapulassaan firenzeläisten pankkiirien apuun. Vaikka korot vaihtelivat 12:a jopa 67:ään prosenttiin, olivat riskitkin huomattavat. Kun hallitsija vaihtui, saattoivat edeltäjän velat jäädä maksamatta.

Tällaiseen ilmapiiriin syntyi siis Dante, joka oli hyvin tiedonhaluinen ja oppi nopeasti uusia asioita. Myös nuorukaisen runosuoni alkoi pulputa varhain. Syy siihen oli kaunis Beatrice-niminen neitonen, jolle Dante omisti sydämensä jo 9-vuotiaana. Kerrotaan, että Beatrice sanoi ensimmäiset sanansa Dantelle vasta, kun tämä oli 18, joten rakkaus lienee ollut jo alussa kestävää laatua. Rakkaus osoittautui myös onnettomaksi, sillä Beatrice kuoli hyvin nuorena. Dante meni myöhemmin naimisin ylhäisen firenzeläisnaisen kanssa jonka kanssa hän sai neljä lasta, mutta Beatriceaan Dante ei koskaan unohtanut.

Dante otti myös osaa kotikaupunkinsa sekasortoiseen politiikkaan ja hänet valittiinkin vuonna 1300 niiden kuuden priorin joukkoon, jotka johtivat Firenzen kaupunkitasavaltaa. Kahden vuoden kuluttua Dante joutui kuitenkin lähtemään maanpakoon Ravennaan. Niin hänet oli 37-vuotiaana ajetu ikuisiksi ajoiksi pois synnyinkaupungistaan ja erotettu vaimostaan ja perheestään.

Maanpaossa ollessaan Dante kuitenkin omistautui kirjallisille töilleen. Kuuluisin teos, La Divina Commedia eli Jumalainen näytelmä, punoo yhteen keskiajan teologian, filosofian ja politiikan mestarillisella tavalla. Matkallaan helvetin, kiirastulen ja paratiisin läpi hän kohtaa teoksessaan melkein kaikki antiikin ja oman aikansa tunnetut hahmot. Matkalla häntä opastavat antiikin runoilija Vergilius sekä – nuoruudenrakastettu Beatrice.

Dante Alighieri kuoli Ravennassa syksyllä 1321. Hänet muistetaan italian kirjakielen isänä, joka sitoi italian kirjakielen firenzeläismurteeseen. Sanotaan, että Dante yhdisti kaiken sen, mikä keskiajassa on suurta, mutta ennakoi samalla jotain uutta. Se uusi oli renessanssi, joka nosti pian taiteen, filosofian ja tieteen uuteen kukoistukseen.